Pyhäjoen Apteekin historia
”Apteekkari E. Löwenmarck on kunnalta pyytänyt lupaa perustaa kuntaamme apteekkia eli rohtojen myymälää, johon kunta on hänelle luwan antanut, ja kuwernööri on tästä asiasta antanut puoltosanansa myös. Siis tulee wihdoin tuo tarpeellinen apteeki kuntaamme. Tuo on todella hywä asia, että on rohtojen myymälä omassa kunnassa. Ennen on on ollut kowin hankalaa. Waikka kuinka tarpeellinen kohta olisi ollut, niin lääkkeitä ei ole lähempää saanut, kuin Kalajoelta ta Raahesta, ja niin on täytynyt monen köyhän kitua lääkkeitten puutteessa. Se jolla on hewonen kyllä pian ajaa karauttaa Raahessakin, waan ei kannata lähtiä aposteleien hewosella tepastelemaan.” Kaiku-lehdessä elokuussa 1887 julkaistussa artikkelissa iloittiin etukäteen Pyhäjoelle luvassa olleesta apteekista ja sen tuomista helpotuksista.
Riemu oli kuitenkin ennenaikainen, sillä Löwenmarck ei saanutkaan anomiaan apteekkioikeuksia. Pyhäjokisten toive omasta apteekista toteutui lopulta lokakuussa 1894, kun Herman Albin Silander avasi ”rohtomyymälän”. Silanderille oli myönnetty Pyhäjoen apteekkioikeudet vuotta aikaisemmin 16. lokakuuta 1893. Vuoden 1894 lopulla pidetyssä tarkastuksessa Pyhäjoen 25 neliön suuruinen ja kolmella ikkunalla varustettu apteekkihuone todettiin valoisaksi ja tilavaksi. Apteekkari Silanderin ja hänen apunaan olleen Wilhelmiina Nymanin käytössä olivat lisäksi materiaalihuone, laboratorio, kellari, makasiini ja jääkellari. Vuonna 1898 Oulaisten kuntakokous pyysi Silanderia perustamaan Pyhäjoen apteekin alaisen haara-apteekin Oulaisiin. Silander suostui pyyntöön ja sivumyymälä avattiin vielä samana vuonna. Osat vaihtuivat vuonna 1901, kun senaatin 13.6.1900 tekemän päätöksen mukaisesti Oulaisten apteekki aloitti toimintansa ja Pyhäjoen oli tyytyminen haara-apteekin asemaan.
Herman Albin Silander toimi Oulaisten ja Pyhäjoen apteekkarina vuoteen 1908. Sittemmin apteekista vastasi noin neljän vuoden ajan Johan Hedman, joka vuokrasi toimitilat Silanderin perikunnalta. Huhtikuussa 1912 apteekkioikeudet myönnettiin Johan Julius Holmströmille. Pyhäjoen haara-apteekin hoitajia olivat 1900-luvun alkupuolella muun muassa J. W. Kjerueff, Alfred Weckman ja Herman Fabritus. Johan Holmströmiä seurasi apteekkarina vuosina 1927-1929 Edvard Johannes Forsman. Syyskuussa vuonna 1929 apteekkioikeudet siirtyivät Jalmari Johannes Ratamolle. Saman vuoden lokakuun lopussa Pyhäjoella avattiin jälleen oma ”rohtomyymälä”. Apteekkioikeudet sai Frans Theodor Åkerman, joka oli tullut Pyhäjoen haara-apteekin hoitajaksi vuonna 1925 Pihtiputaalta. Talvisodan alla Åkermanin apuna olivat hänen vaimonsa farmaseutti Ester Åkerman sekä oppilas Lahja Kiiskilä. Apteekin välineistöön kuuluivat tuohon aikaan tislauskone, perkolaattori, infusionokone, puserrin, rohdosmylly, kuivauskaappi, pulverikapselin avaaja sekä seulat.
Åkermanin aikaa kesti Pyhäjoen apteekissa vuoteen 1945. Tuolloin uudeksi apteekkariksi tuli Katri Sofia Roos, jonka omistamasta talosta apteekki sai uudet toimitilat. Roosin jälkeen Pyhäjoen apteekki on ollut Eino Pirisen, Risto Niemen, Pirkko Takalon sekä vuosina 1988-1997 Hannu Svärdin hoidossa. Svärd johti myös Merijärven sivuapteekkia. Loppuvuodesta 1997 Pyhäjoen uudeksi apteekkariksi tuli Anneli Tervonen. Pirisen aikana Pyhäjoen apteekki muutti Säästöpankin taloon, jonka suojissa se toimii tänä päivänäkin. Vuodesta 2006 vuoden 2013 alkuun apteekkarina oli Anna Linnea Sylvia Collan. Tammikuussa 2013 vuoden 2018 heinäkuun alkuun asti apteekkarina toimi Mika Juhani Karhu. Heinäkuun 2018 alusta aloitti apteekkarina Juha Konttila ja hän siirsi apteekin 27.8.2018 uusiin tiloihin S-Market Pyhäjoen yhteyteen.
Lainattu pääasiassa kirjasta Vetten Laijoilta, Pyhäjoen historia kivikaudelta 1990-luvulle, Toimittaja Harri Turunen, 1997.